Moottoripyöriä laskemassa

 

Moottoripyörät maatilan traktorien, kaivurin ja peräkärryjen lomassa.

 

Eilen 23.8. oli motoristikeskiviikko Haltialan maatilalla  Pohjois-Helsingissä. Viime syksynä yhden kerran jo laskeskelin, minkämerkkisillä moottoripyörillä nykyään ajetaan. 18.10.2016 tein postauksen asiasta blogiini otsikolla ”Syksy saa, ajokausi päättyy”. Laskupäivänä lokakuussa paikalla oli silloin enää 150-200 pyörää.

Nyt halusin päivittää tilannetta ja arvioida hieman aiemmin eli jo loppukesän puolella, millä kalustolla väki oikein ajaa. Tämä siksi, että elokuussa pyöriä on enemmän liikkeellä ja siksi tulos on edustavampi.

Otos on eilisillalta noin 18 ja 19 väliltä eikä se ole tilastollisesti oikeaoppinen. Aluetta ei voinut tietty mitenkään sulkea, joten paljon pyöriä ehti lähteä pois ennen laskentaa. Toisaalta paikalle tuli kaksipyöräisiä vielä senkin jälkeen, kun lopetin laskemisen.

Kyllä, tässä Harleyssä on turbo. Ja pari muutakin osaa on vaihdettu.

Yritin olla laskematta pyöriä kahteen kertaan ja käydä kaikki rivit läpi eli suuntaa-antava tilasto on tässä aakkosjärjestyksessä. Kun luet eteenpäin, voit samalla kuunnella moottoreiden murinaa samasta paikasta YouTube-kanavaltani Motoblogi. Video on kuvattu 9.8.2017.

Moottoripyörämerkkejä Helsingin Haltialassa ke 23.8.2017

• AJS 1
• Ariel 2
• Aprilia 3
• Bimota/Kawasaki 1
• BMW 44
• BSA 1
• Buell 1
• Cagiva 1
• Ducati 11
• Harley-Davidson 63
• Honda 65
• Indian 3
• Kawasaki 26
• KTM 2
• Lambretta 1
• Moto Guzzi 4
• MV Agusta 1
• MZ 1
• Suzuki 29
• Triumph 18
• Vespa 3
• Victory 5
• Yamaha 33.

Yhteensä oli 319 pyörää. Mopoja en laskenut enkä kolmipyöräisiä, mutta jälkimmäisiä ei nyt ollutkaan. Skootterit laskettiin, mm. vanha Lambretta, samoin sivuvaunulliset. Bimota oli tehty Kawasakin tekniikan päälle 1970-80-luvun cafe racer -tyyppiseksi.

Osa pyöristä oli niin rakenneltuja, että kaikki merkit oli selvästi haluttu häivyttää niistä. 3-5 pyörää en oikein tunnistanut (onnea rakentajille), mutta kyllä ne taisivat mennä Harley-Davidson-kohtaan. H-D:thän ovat suosittuja rakentelun kohteita ja niiden määrä on tilastossa muutenkin suuri eli Hurli-Durli on kakkosena. Honda kuitenkin ”voittaa” tilaston ja BMW on kolmas.

Kaikkiaan illan aikana Haltialassa kävi ehkä noin 400-450 pyörää eli ihan hyvin, mutta esimerkiksi 9.8. laskin paikalla yhtä aikaa 468 pyörää plus ne, joita en ehtinyt laskea siihen päälle eli 550-600 oli silloin kaikkiaan. Huimaa!

Tätäkin voi kommentoida!

Pannaan perään toinen video myös aiemmalta keskiviikolta 9.8.2017.

Ainoa MV Agusta oli mallia F4. Italialaista muotoilua parhaimmillaan.

Rivissä oli samanlainen BMW K1200S kuin itselläni (oma pyörä taustalla), mutta vanhempi ja hieman eri varustein.

Oma K1200S ja taustalla siis melkein samanlainen BMW.

Muskeliosastoa edusti myös Yamaha MT-01.

Kolmas video YouTube-kanavallani on vielä vilkkaammasta illasta 9.8., jolloin paikalla oli todellista ruuhkaa.

Parhaimmillaan kaksipyöräisiä on pysäköity kauemmaksikin, mutta eilen mahduttiin kaikki pihaan.

Jaguar 4,2 l E-Type on ollut täällä ennenkin.

Loppuun vielä remmiahdettu Auburn Speedster 1936.

Taas oli kiva ilta Haltialassa. Enkä edes maininnut vielä kolmen euron motoristikahvia ja munkkia, jotka aina pitää nauttia. Ensi kerralla taas.

Forssan Pick-nick 2017

 

Ford Model A vuodelta 1929.

 

Sunnuntaina 6.8.2017 Forssassa oli järjestyksessään jo 35. Harrasteajoneuvo-picknick. Sen konsepti on ollut aika lailla ennallaan jo 1980-luvulta lähtien. Itse olin siellä ensi kertaa 80-luvulla parina vuonna, kunnes oli pitkä tauko. Nyt olen ollut Forssan tapahtumassa taas noin kymmenen kertaa peräkkäin. Linkki YouTube-kanavalleni on tässä, siellä on lyhyt video vuoden 2017 tapahtumasta.

Elokuun ensimmäisen sunnuntain paikkeilla forssalaiset järjestävät harrasteautoille ja -moottoripyörille yksipäiväisen tapahtuman, joka on jo pitkään ollut alallaan tiettävästi Pohjoismaiden suurin. Viime vuoden tapahtumasta kirjoitin myös tässä blogissani.

Olin koko viikon katsonut huolestuneena säätiedotuksia, jotka lupailivat sadetta, ukkosta tai ainakin hyvin vaihtelevaa säätä Etelä-Suomeen. En muista, että aiemmin koskaan piknikissä olisi satanut. Pikemminkin päin vastoin eli hellettä ja paahdetta on riittänyt suojaisalla Pilvenmäen raviradalla, jossa tilaisuus pidetään.

No tänä vuonna sitten satoi. Olin moottoripyörällä liikkeellä, kuten yleensä ja tietty vedenkestävät kuituvarusteet päällä. Espoon-Kirkkonummen tienoilla taivas repesi oikein kunnolla. Kuituvarusteet kyllä kestävät vettä, mutta kaatosateessa niistä tai katteistakaan ei ole apua, kun vesi valuu hihoja pitkin sisälle hanskoihin. Oman muoviluotini kate ei loppujen lopuksi ole kovin iso, joten mieluummin sitä ajaisi aina aurinkoisella poutasäällä.

Mutta sade kuuluu Suomen kesään ja mukanani oli kahdet vaihtohanskat, joten ei se mitään. Forssaan pääsin vasta noin 1 h 40 minuutin ajon jälkeen, kun 1-tiellä oli edelleen tietöitä. Pisin hidastus oli kuitenkin 2-tien oudosti tien levennysprojektin takia suljettu toinen kaista noin sadan metrin matkalla ja sen päissä olevat liikennevalot. Niissä jouduttiin seisomaan paikallaan mennessä noin 10 minuuttia, palatessa peräti 15-20 minuuttia. Ja kun oli sunnuntai, niin mitään töitähän siellä ei tietenkään tehty…

 

Helmenvalkea-sininen Cadillac on 1950-luvun lopulta.

Poutaakin oli osan matkasta, mutta kyllä tänä vuonna perillä kastui oikein kunnolla, ellei ollut sadevarusteita, -takkia tai -varjoa mukana. Itse ostin paikan päältä pään suojaksi lippalakin, kun en viitsinyt varjoa kantaa. Välillä kyllä aurinkokin paistoi.

Vaihteleva keli aiheutti, että harrasteautoja oli vähemmän kuin yleensä, raviradan keskialueen nurmikolla oli tilaa vaikka kuinka ja mm. moottoripyörien parkkipaikalla oli hiljaista. Itse en tänä vuonna ajanut kulkuriani keskialueen nurmikolle, vaan mp-parkin asvaltille. Märkä ruohikko on nimittäin aika liukasta takapyörän alla, niin halusin varmistaa sujuvan pois pääsyn alueelta. Ja nurmialueelle johtavat polut olivat liejuisia.

Kauniita jenkkejä, japseja ja eurooppalaisia oli taas paljon, muttei 3000:tta, kuten joskus. Yleisöä kyllä oli tuhansia ja palvelut ja järjestelyt toimivat hyvin.

 

HD Panhead oli laitettu hienoksi, huomion kiinnitti ensiövedon hihna, jonka suojaksi oli muotoiltu ketju. Alun perin pyörä lienee 50-luvun lopulta.

 

Dodge Charger on tyylikkäimpiä muskeliautoja 1960-70-luvun taitteesta.

 

Buick on aitoa 1950-lukua.

 

Mercedes-Benz SL560 on kai Amerikan-malli, koska tietääkseni Euroopassa oli vain enintään 5 litran V8-moottori tarjolla eli SL500.

 

Plymouth Barracuda noin vuosimalli 1966 muistuttaa takaa ja sivulta aiempaa harrasteautoani, ”Euroopan Barracudaa” eli Sunbeam Alpine GT:tä. Oma Alpineni Fastback oli vm. 1971. Nuo roiskeläpätkin olivat samat, tosin Sunbeamin moottori oli 1,75 litran rivinelonen.

 

Desoto Firedome, takana Plymouth Fury.

 

MB SL350 Coupe on väliltä 1971-81.

 

Bloggari Tommi ja reipas ratsuni BMW K1200S. Huomaa uusi lippalakki sateen suojaksi.

Forssan tapahtumassa sade hieman hankaloitti kuvaamista, joten panin vain yhden lyhyen videon YouTubeen, se on täällä Motoblogi-kanavallani.