MP19-messut

Bloggaaja ja Yamaha MT10SP.

Kevät on sen verran pitkällä, että Helsingin moottoripyörämessut ovat tänä viikonloppuna. Tämä vuosi onkin 11. kerta putkeen, kun kävin näillä messuilla eli vuodesta 2009 lähtien siellä on tullut uskollisesti käytyä.

Aiemmista messuista olen kirjoittanut blogiini vuodesta 2017 alkaen, tässä artikkelien linkit uusimmasta vanhimpaan.

MP18-messuilla 7.2.2018

Moottoripyörämessut 2017 2/2 15.2.2017

Moottoripyörämessut 2017 1/2 5.2.2017

Moottoripyörämessut ovella 27.1.2017

Kun nyt katsoo ulos, niin ajokausi tuntuu olevan todella kaukana. Lunta on Helsingissä noin 45 cm ja lisää on pyryttämässä ennusteen mukaan huomenna. Silti MP-messujen ajankohta on hyvä, kun talven selkä on melkein jo taittunut ja valoa kohti mennään. Joka vuosi Messukeskuksessa käy noin 60 000 motoristia ja hengailijaa näillä messuilla.

Tällä kertaa olin ostanut lipun jo marraskuussa netistä, kun sen sai kympillä. Normaalihinta ovelta on 20 €. Olin ovella tulostamani lipun kanssa, mutta QR-koodi ei kelvannutkaan lukijalle, vaan minut ohjattiin lipunmyyjälle, joka taas ei osannut neuvoa, mitä lipun kanssa tehdään. Hän sentään ohjasi minut taas ihan eri puolelle aulaa, josta ystävällinen rouva päästi minut vihdoin sisään.

Narikan hinta oli noussut 50 % eli se oli nyt 3 euroa. Sisään päästyä jo helpotti, kun näki yleisömassat ja lukuisat kaksipyöräiset.

Ensin katsastin uutuudet ja muut uudet pyörät. Muutama kiinnitti sen verran huomiota, että osaan niistä pitää palata keväämmällä koeajon kanssa. Esimerkiksi Husqvarna Vitpilen 701 on kauniisti muotoiltu, yksisylinterinen keskikokopyörä. Siitä en ottanut kuvaa, mutta ”isolohkon” uuden Bemarin, R1250RS:n kuvasin eri suunnilta. Perinteinen 1200-kuutioinen kaksisylinterinen bokseri on tälle kaudelle isontunut 50 kuutiolla. Uudet teholukemat ovat 136 hevosvoimaa ja vääntöä 143 Nm.

 

BMW R1250RS oli saanut myös lisävarusteiset, alumiiniset venttiilinkopat.

 

Ducati Panigale 1100 V4 ja joku neito.

Panigalen muotoilija on ollut tehtäviensä tasalla eikä myöskään insinööriosastolla ole laiskoteltu. Tehoa on 214 hevosvoimaa ja tehoputkella kuulemma 226.

 

Ducati Diavel 1260.

Uusi Diavel on entistä isompi ja olen aina tykännyt sen väännökkäästä moottorista ja upeasta takavanteesta. Yksityiskohdilla on väliä.

Suzuki Katana oli 1980-luvulla jonkinlainen superien super. Jossain auto- tai mp-lehdessä otsikoitiin sen ensiesittelyssä legendaarisesti: ”Hätänen Katana”. Nyt siitä on tullut ihan uusi painos. Käytännössä sama 1000 kuution ja 150 hevosvoiman moottori näyttää olevan monessa muussakin uudessa Suzukissa, joten ihan vanhalle maineelle ei ole ehkä katetta. Vanhasta hyvästä harmaasta väristä on luovuttu, ainakin esillä ollut malli oli synkän musta. Netissä on kyllä kuvia harmaastakin mallista. Mutta kerron lisää, kun koeajo on tehty. 

 

Edessä uusi, takana vanha Suzuki GSX1100S Katana.

 

Indian FTR 1200.

FTR 1200 on upeimpia uusia customeja niiden ystäville. Cruisailuun sopivaan vehkeeseen täytyy myös tutustua tarkemmin.

 

Tommi ja Yamaha MT10SP, jossa on säädettävä jousitus.

MT10:iä voisi testata uudestaan, se on kevyt ja varsin pirteä ilmestys ihan asiallisella moottorilla.

Tässä yksi Honda.

 

 

Kawasaki Ninja H2 SX SE.

Hurjimpia teholukuja messuilla taisivat olla Kawasaki H2:n yli 200 hv, joidenkin tietojen mukaan jossain versiossa jopa paljonkin yli. Kyllä alkaa riittää.

 

Honda CB750 Tuutti ja sivuvaunu.

Yllä oleva sivuvaunu-Honda ja monta muuta kaunista yksilöä oli Japsistarojen osastolla. Samassa hallissa oli myös paljon rakenneltuja pyöriä. Sen sijaan myytäviä, käytettyjä pyöriä oli tällä kertaa tosi vähän.

 

Jarno Saarinen -nukke ja Yamaha TD250, jolla Jarno voitti pronssia TT-maailmanmestaruussarjassa.

Muutama tunti messuilla sai pään pyörälle, vaikka tälläkään kertaa en viitsinyt kokeilla sinänsä hyvää ideaa, asvaltoitua sisäkoeajorataa. Ohessa kuitenkin video siitä, joka on nyt YouTube-kanavallani.

 

 

 

 

 

 

Moottoripyörämessut 2017 2/2

 

BMW R100 Scrambler on kauniisti entisöity, kuutioita on siis 1000.

Muutama päivä sitten kirjoitin ensimmäisen raportin tämän vuoden MP17-messuilta ja tässä on nyt lupaamani jälkimmäinen.

Helsingin moottoripyörämessut vetivät Messukeskukseen taas huimat määrät yleisöä eli noin 59 000 henkeä. Kyseessä ovat lajissaan Pohjois-Euroopan suurimmat messut. Hyviä syitä, miksi messuille kannattaa mennä, listasin jo tuossa 5.2.2017 julkaisussa.

 

 

Indian Scout ja sen esittelijä.

Tänä vuonna moottoripyörämessuilla puhutti varsinkin hallituksen suunnittelema uusi mp- ja venevero. Olen lähettänyt veroa vastustavan viestin myös muun muassa valtiovarainministeriöön, mutta tässä lyhyesti moottoripyöräveroa vastustavia argumentteja.

 

• keskiverto moottoripyörä on arvoltaan ehkä 2000 €, joten siihen uusi, vuotuinen 150 € vero on varsin kohtuuton
• rekisterissä oleva auto maksaa keskimäärin ehkä 20 000 € ja autoilla ajetaan yleensä koko vuosi, joten 4-5 kuukauden ajoaikana mp-vero olisi jopa yli 20-kertainen auton vuosittaiseen veroon nähden eli erittäin epäreilu
• moottoripyöriä pitäisi päin vastoin suosia liikenteessä, koska yleensä ne kuluttavat ja päästävät saasteita vähemmän ja vievät pysäköidessä vähemmän tilaa kuin autot
• mp:t vähentävät myös ruuhkia
• monille mp on työmatkaväline ja siitä on ihan tarpeeksi maksettu veroja jo hankittaessa, on vakuutus-, polttoaine- ja arvonlisäverot ym.

Argumentteja veroa vastaan on paljon, mutta jos nyt saman summan haluaisi kerätä valtiolle, niin se on erittäin helppo tehdä pienellä polttoaineveron korotuksella. Se ei tarvitse uusia järjestelmiä ja se kohdistuu suoraan kulutukseen, ei epäreilusti omistamiseen.

Olen itse sekä motoristi, autoilija, kävelijä, pyöräilijä, rullaluistelija että joukkoliikenteen käyttäjä, joten eiköhän yritetä ymmärtää toisiamme siellä liikenteessä hieman paremmin. Tämä koskee myös liikkumismuotojen verotusta.

Tätä kirjoittaessani tuli juuri tviitti, että mp- ja veneveroja ei tulekaan, mikä on järjen voitto. Moottoripyöriä ehdittiin Suomessa poistaa rekisteristä viime vuoden lopussa jo noin 97 000 asian johdosta.

 

Retro naku Honda CB1100. Eikö näitäkin kuljettajia olisi kivampi katsoa liikenteessä kuin ruosteisia autoja?

 

Ducati 1299 Panigale edusti superpyöriä ja selkeitä linjoja.

 

Kawasaki Ninja H2:ssa on mekaaninen ahdin.

 

Kawasaki Versys 1000:sta on nyt tämmöinenkin väri saatavilla.

 

BMW R1200RT edestä.

BMW:n osastolla oli tämän postauksen kansikuvan R100:n lisäksi myös mm. ylläoleva R1200RT ihan ehjänä. Samanlainen tuote oli osin purettuna Tekniikan Maailman osastolla, jossa se oli näytteillä sen jälkeen, kun sillä oli ajettu 40 000 kilometrin käyttötesti. Juttelin toimittaja Anssin kanssa ja samanlaisia havaintoja kuin TM:n testissä olen itsekin RT:stä tehnyt.

Kun pari vuotta sitten koeajoin sitä, niin vilkkunuppi hajosi käteen. Pyörää palauttaessani ilmoitin siitä pyöräliikkeelle ja sama materiaalien heikkous on siis jatkunut. Outoa tuon hintaluokan laitteelle, vaikka muuten RT on maailman parhaita touring-pyöriä.

 

Moto Guzzi Eldorado 1400.

 

Moto Guzzi MGX-21 Flying Fortress 1400 on ”bagger”. Tämän voisi koejaa jossain välissä.

Seuraavaksi odotankin jo, että pääsen käynnistämään keväällä oman pyöräni ja kirjoittamaan ensimmäisistä kilometreistä – tai ilometreistä. Puolentoista kuukauden sisällä sen pitäisi tapahtua. Päivitän jossain vaiheessa taas jotain uutta tai vanhaa myös YouTube-kanavalleni Moto Blogi, pysy kuulolla!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Moottoripyörämessut 2017 1/2

 

Suzuki GSX1000R ja mimmit.

Kevät on jo niin pitkällä, että MP17- eli Helsingin moottoripyörämessut olivat tänä viikonloppuna Pasilan Messukeskuksessa. Kyseessähän ovat Pohjois-Euroopan suurimmat alan messut, jotka viime vuonnakin vetivät 60 000 kävijää viikonlopun aikana.

Jos ei ole koskaan ko. messuilla käynyt, niin on monia syitä, miksi kannattaa mennä:

• näkee ja voi koeistua uusia pyöriä, jopa uutuuksia
• tapaa samanhenkisiä motoristeja
• voi ihailla taidolla rakennettuja retro- ja vintagepyöriä
• pystyy koeajamaan pyöriä sisätiloissa asvaltilla
• saa ostettua uusia tai käytettyjä ajovarusteita
• kykenee miettimään mp-matkakohteita maailmalla
• saa vakuutuksista hyviä tarjouksia
• tuurilla voi voittaa jossain arvonnassa
• kuulee kivoista kokoontumispaikoista kesäksi
• löytää pyöräänsä monenlaisia tarvikeosia
• kuulee livemusiikkia
• pääsee seuraamaan Miss MP:n valintaa
• huomaa kuinka lähellä kevät jo on.

Edellisestä listasta melkein kaikkea on tullut kokeiltua, mutta koeajoihin en tänäkään vuonna viitsinyt lähteä. Teen koeajot mieluummin ulkona liikenteen seassa, jossa pyörästä saa paremman käsityksen. Keväällä tulee taas mm. iso koeajopäivä 2.6., johon yritän ehtiä mukaan.

Sinänsä on hauska keksintö, että Messukeskus tarjoaa 500 metriä pitkän oikean asvalttiradan koeajajille nyt toista vuotta peräkkäin. Toki minäkin kävin katselemassa muiden koeajoja, mutta en viitsinyt jäädä itse kokeilemaan.

Messukeskukselle muuten on annettava miinus maailman typerimmästä tv-mainoksesta, jossa ärsyttävä piipitys säesti MP17-mainosta. Mainostoimistona en käyttäisi sitä minkäänlaisena referenssinä.

 

Indian Scout on valmistajan siisteimpiä luomuksia.

Olen muuten aloittanut oman YouTube-kanavan tekemisen eli sitä voi seurata osoitteessa https://www.youtube.com/channel/UCRQedbQjrtB6_6Fk6KM246A. Siellä on mm. pieni filmin pätkä alla olevasta Kawasakista.

 

Kawasaki Z1000SX oli kahden värisenä esillä.

 

Klassinen Tuutti eli Honda CB750 1970-luvulta.

Retropyöriä en saanut tänä vuonna juuri kuvattua, kun kännykän kamera alkoi temppuilla enkä saanut loppuiltapäivästä sitä enää toimimaan. Siksi myös videoita on aika vähän YouTubessani, kun mukanani messuilla ei painosyistä ollut parempaa kameraa.

 

Lopuksi hauska sheriffi-mallin Harley-Davidson.

Kirjoitan lähiaikoina vielä toisen postauksen MP17-näyttelystä, koska nähtävää siellä oli taas tosi paljon.