Malmi cruising 3.7.2020

Ensin pari sanaa viime kuun kruisailusta. Kesäkuun cruising-ilta oli hiljainen, koska koronavirusrajoitukset olivat vielä voimassa. Lisäksi Malmin lentoaseman aita oli kiinni, joten vain pysäköintipaikalle mahtui jonkin verran autoja.

Olin kuitenkin paikalla, ja tässä video 5.6.2020 tilaisuudesta. Bloggauksen lopussa on video 3.7. illasta.

Keskikesän vilkkain päivä kruisailla on ollut heinäkuun ensimmäinen perjantai, niin tänäkin vuonna, koska vihdoin korona on hieman hellittänyt ja rajoituksia purettu.

Menin vasta melko myöhään eli vähän ennen iltaseitsemää lentoasemalle, ja siellä olikin täysi häkä päällä. Kiitoratoja oli avattu niin, että aika monta kilometriä tuli käveltyä. Eli cruisingissa saa myös liikuntaa.

Melkein ensimmäisenä bongasin Sunbeam Alpinen 1960-luvun alusta. Avomalliseen roadsteriin sopii hyvin punainen väri.

Sunbeam Alpine.

Sitten vastaan tuli Mustang GT:tä ja muuta jenkkirautaa. Yksi rautakauppa oli tehnyt vanhaan Fiat Unoon ihmeellisen virityksen ja muuttanut sen avaruusajan kulkuneuvoksi. Hauska toteutus ja yksityiskohtien ihmettelyssä meni tovi.

J. Suutarinen Oy:n avaruusajan Fiat ohjuksineen.

Kentällä oli myös Mercedes-Benz SL190, joka kiilteli pestynä ja vahattuna komeasti. Mustassa värissä on se huono puoli, että sitä joutuu pesemään useammin kuin ehkä mitään muuta väriä, jos sen haluaa pitää siistinä.

Mercedes-Benz SL190.

Chevy Chevelle SS tuli vastaan ja se on ihan parhaita klassikoita Chevroletin tehtaalta Corvetten ja Camaron ohella.

Chevy Chevelle SS.

Sitten pamahti oikein kunnolla. Ei siis fyysisesti, mutta tuli vastaan auto, josta en tiennyt edes merkkiä. Paikalla sattui olemaan omistaja, joka oli juuri tuonut alkuperäisen Innocenti C:n Etelä-Italiasta. Siinä oli vararengasta ja työkaluja myöten suunnilleen kaikki kuulemma alkuperäistä. Ja autoa on valmistettu vain jotain 795 kappaletta, niin ihme etten heti sitä tunnistanut. Vuosimalli on siis 1968, ja tehdas on sama, joka on valmistanut Lambretta-skoottereita.

Innocenti C vuodelta 1968.

1100-kuutioinen ja supermatala roadster oli keltaisena monen muunkin mielenkiinnon kohteena. Kesti hetken, ennen kuin sain otettua pari kuvaa niin, ettei kauheaa määrää ihmisiä ollut edessä.

Innocenti C on todella matala ilmestys, ja superharvinainen.

Sitten bongasin Buick Rivieran noin vuodelta 1972. Siinä on koko automaailman hienoimpia takaosia, niin sanottu veneperä eli kolmionmuotoinen takaluukun yläosa. Myös takalasi on taidokasta muotoilua.

Buick Riviera.

Punainen Cadillac dagmar-puskureineen oli sykähdyttävä ilmestys. Avomalli lienee vuoden 1956 paikkeilta.

Avo-Cadillac on 1950-luvun puolivälistä.

Leikkasin Malmin heinäkuun pre-cruisingista YouTubeen tämän videon, jossa näkyy monenlaista kalustoa. Varsinaista cruisingia ei perinteiseen tyyliin Helsingissä ollutkaan, koska Kaivopuiston rantatie on katkaistu moottoriajoneuvoliikenteeltä betoniporsain, ja Kauppatorille oli kuulemma tahallaan jätetty toriteltat pystyyn, joten sinnekään ei nyt voinut kokoontua.

Hieman outoa toimintaa kaupungilta, lieneekö korona syynä vai kulttuurihistorian ymmärryksen puute. Ainakin omasta mielestäni harrasteajoneuvojen yhtenä kesäiltana kuukaudessa tapahtuva kokoontuminen on ollut hyvää mainosta kaupungille, jonka vetovoimasta ja turismista periaatteessa yritetään pitää kiinni.

Aleksis Kiven jäljillä

 

Oma BMW K1200S Aleksin Kiven synnyinkodin edustalla.

Kesän 2017 ajokausi lähestyy vääjäämättä loppuaan, mutta kelejä on toivottavasti vielä muutamaksi viikoksi. Tässä postauksessa ajelen eri puolilla Helsingin seutua eli Helsingissä, Vantaalla ja Nurmijärvellä. Lopussa on raportti kesän viimeisestä isosta kokoontumisesta Haltialassa 13.9.

Haltialan tunnelmaan voi virittyä kuuntelemalla ja katselemalla sieltä tekemääni videota tästä. Toinen linkki on jutun lopussa.

Aloitan Helsingistä, jossa tapanani on seurata, miten kaupunki rakentuu ja mitä arkkitehtuuriin tänään kuuluu. Yksi iso, rakenteilla oleva alue on Kruunuvuorenranta Laajasalossa. Sinne on tullut taas paljon lisää kerrostaloja, myös pientaloja ja uusi uimaranta sekä ratikka- ja pyöräsilta tulee jossain vaiheessa.

 

Kruunuvuorenrannassa on eri värisiä pysäköintitaloja eli autot pannaan fiksusti maan alle. Tässä on sininen pysäköintilaitos. Asensin Bemariini uuden, kirkkaan visiirin, siksi tämä kuvakulma.

Toinen suurlähiö, jota nyt rakennetaan, on Jätkäsaari. Se tunnetaan ennestään Länsisatamasta eli Tallinnan-lauttojen päälähtöpaikasta. Jätkäsaari on kerrostalovaltainen paikka, johon pääsee nyt jo raitiovaunulla ja arkkitehtuuri on nykyaikaisen värikästä. Kun se valmistuu 10-15 vuoden sisällä, niin sitä voi verrata Aurinkolahteen ja muihin uusiin, laadukkaisiin ja merellisiin kaupunginosiin.

 

Jätkäsaaressa lähellä Clarion-hotellia on tämmöinenkin silta.

 

Yhtenä päivänä lähdin ajamaan ja katsomaan, miten Vantaan uusien alueiden rakentuminen etenee. Vuonna 2015 Kivistössä oli asuntomessut ja oli aika poiketa tarkistamassa, miten alue on edennyt. Puut ja pensaat olivat kasvaneet ja messujen pääalue, pientalot Tiikerinsilmä-kadun ympärillä, olivat mukavan näköisiä.

 

 

Urheilukenttää vielä rakennetaan ja Kivistö on saanut paljon uusia asukkaita sekä pien- että kerrostaloihin Kivistön aseman läheisyyteen. Siitähän pääsee Kehärataa pitkin sekä pääradalle että lentoasemalle ja Helsinkiin. Näppärää.

Kivistön Aurinkokiven koulu ja oma BMW:ni. Värikästä arkkitehtuuria.

Vantaalta ajoin pienen matkan Hämeenlinnanväylää eli kolmostietä pohjoiseen ja käännyin Palojoentielle. Jotenkin olen aina ajatellut, että Nurmijärvi on kaukana, mutta päätin kuitenkin etsiä Aleksis Kiven synnyinmökin, jota en ole koskaan nähnyt.

Kiven talo ei todellakaan ole kaukana Helsingistä ja sille on hyvät opasteet. Kaunista, kumpuilevaa maaseututietä kun ajaa jonkin matkaa ja ylittää pari kertaa Vantaanjoen, niin onkin jo perillä.

Ympäristö on todella rauhallinen ja Nurmijärvi ja muut maanomistajat ovat ymmärtäneet pitää sen melko rakentamattomana, joten seutu on lähes sellainen, kuin se oli vuonna 1834, kun kansalliskirjailijamme Kivi siellä syntyi.

Aleksis Kiven synnyinkoti on Nurmijärven Palojoella.

Nurmijärveltä pääsee pikkuteitä pitkin Vantaalle, jossa kävin kääntymässä valtion Königstedtin edustuskartanon portilla. Ilman kutsua sinne ei ole asiaa ja alue on aidattu ja valvottu, joten tähän en kuvaa siitä saanut.

Kolmostien länsipuolella on entinen Keimolan formula-rata, jolla mm. Keke Rosberg, Mika Häkkinen, Niki Lauda, Frank Williams ja Jim Clark ovat kilpailleet. Rata oli käytössä v. 1966-78 ja vielä kolme vuotta sitten kiersin metsittyneen reitin ympäri.

Keimolan entisen formula-radan torni ja BMW K1200S.

Kuvan valvontatorni korjataan myöhemmin taideteokseksi, mutta nyt se on rujo jäänne vanhasta moottoriharrastajien pyhätöstä. Ympärille on kaavoitettu runsaasti lähinnä kerrostaloja, joista kuva alhaalla.

Uutta Keimolanmäkeä, jolla nimellä paikkaa nyt kutsutaan. Pelkkä Keimola olisi riittänyt.

Kesäkauden päättäjäiset Helsingin Haltialassa 13.9.

Syyskuun puolivälin keskiviikko oli yksi vilkkaimmista Haltialan motoristikeskiviikoista tänä vuonna. En laskenut pyöriä yksin kappalein, mutta olen tehnyt tarkan laskelman muutaman  kerran, ja kyllä prätkiä oli paikalla yli 550, koska piha oli täynnä ja kaksipyöräisiä tursusi ympäristöön asti.

Ducati 1299 Panigalea on joskus tullut kokeiltua vai olisiko kokeilemani yksilö ollut 1199? Hieno muotoilu ja moottori.

Triumph oli saanut uutta väriä ym.

 

Honda Gold Wingejä oli niin, että ne olivat melkein päällekkäin.

 

Norton Commando on myös 850-kuutioisena.

 

H-D ja kiilto.

 

Oma pyörä on aina se kaunein.

 

Olinhan siellä minäkin eli bloggaaja Tommi.

 

 

Sunbeam Alpine cabriolet.

Sunbeam on Suomen teillä niin harvinainen merkki nykyään, että jututin vähän omistajaa. Se on ihan Suomi-auto eli ratti vasemmalla jne. Sadepeitto esti näkyvyyden mittaristoon, joka on runsas.

Itselläni oli aikoinaan Sunbeam Alpine GT eli Fastback vm. 1971, mutta tämä punainen on vuodelta 1964, tosin siihen on vaihdettu moottori. Lohko on 1725-kuutioinen nelonen tuplakaasuttimilla eli sama kuin 1970-luvun taitteen malleissa. USA:ssa oli tarjolla myös Tiger, jossa oli Fordin V8. Niitä tuotiin Suomeen tiettävästi kaksi.

 

Sunbeam Alpine on joskus maalattu ja se on hyvässä kuosissa.

 

BMW K1200S ja ilta-auringon viime säteet.

Taas oli tullut nautittua Haltialan Wanha Pehtoori -ravintolan tarjoiluista ja munkkikahvien lisäksi päättäjäisten kunniaksi oli tarjolla paistettua makkaraa á 1 €. Bändi Saltwater Jinx soitti kantrimusaa ja meininki oli hyvä.

Tässä vielä tunnelmia YouTuben videoiden muodossa:

Kesäkauden päättäjäiset Haltialassa.

Kesäkausi päättyi Haltialassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Forssan Pick-nick 2017

 

Ford Model A vuodelta 1929.

 

Sunnuntaina 6.8.2017 Forssassa oli järjestyksessään jo 35. Harrasteajoneuvo-picknick. Sen konsepti on ollut aika lailla ennallaan jo 1980-luvulta lähtien. Itse olin siellä ensi kertaa 80-luvulla parina vuonna, kunnes oli pitkä tauko. Nyt olen ollut Forssan tapahtumassa taas noin kymmenen kertaa peräkkäin. Linkki YouTube-kanavalleni on tässä, siellä on lyhyt video vuoden 2017 tapahtumasta.

Elokuun ensimmäisen sunnuntain paikkeilla forssalaiset järjestävät harrasteautoille ja -moottoripyörille yksipäiväisen tapahtuman, joka on jo pitkään ollut alallaan tiettävästi Pohjoismaiden suurin. Viime vuoden tapahtumasta kirjoitin myös tässä blogissani.

Olin koko viikon katsonut huolestuneena säätiedotuksia, jotka lupailivat sadetta, ukkosta tai ainakin hyvin vaihtelevaa säätä Etelä-Suomeen. En muista, että aiemmin koskaan piknikissä olisi satanut. Pikemminkin päin vastoin eli hellettä ja paahdetta on riittänyt suojaisalla Pilvenmäen raviradalla, jossa tilaisuus pidetään.

No tänä vuonna sitten satoi. Olin moottoripyörällä liikkeellä, kuten yleensä ja tietty vedenkestävät kuituvarusteet päällä. Espoon-Kirkkonummen tienoilla taivas repesi oikein kunnolla. Kuituvarusteet kyllä kestävät vettä, mutta kaatosateessa niistä tai katteistakaan ei ole apua, kun vesi valuu hihoja pitkin sisälle hanskoihin. Oman muoviluotini kate ei loppujen lopuksi ole kovin iso, joten mieluummin sitä ajaisi aina aurinkoisella poutasäällä.

Mutta sade kuuluu Suomen kesään ja mukanani oli kahdet vaihtohanskat, joten ei se mitään. Forssaan pääsin vasta noin 1 h 40 minuutin ajon jälkeen, kun 1-tiellä oli edelleen tietöitä. Pisin hidastus oli kuitenkin 2-tien oudosti tien levennysprojektin takia suljettu toinen kaista noin sadan metrin matkalla ja sen päissä olevat liikennevalot. Niissä jouduttiin seisomaan paikallaan mennessä noin 10 minuuttia, palatessa peräti 15-20 minuuttia. Ja kun oli sunnuntai, niin mitään töitähän siellä ei tietenkään tehty…

 

Helmenvalkea-sininen Cadillac on 1950-luvun lopulta.

Poutaakin oli osan matkasta, mutta kyllä tänä vuonna perillä kastui oikein kunnolla, ellei ollut sadevarusteita, -takkia tai -varjoa mukana. Itse ostin paikan päältä pään suojaksi lippalakin, kun en viitsinyt varjoa kantaa. Välillä kyllä aurinkokin paistoi.

Vaihteleva keli aiheutti, että harrasteautoja oli vähemmän kuin yleensä, raviradan keskialueen nurmikolla oli tilaa vaikka kuinka ja mm. moottoripyörien parkkipaikalla oli hiljaista. Itse en tänä vuonna ajanut kulkuriani keskialueen nurmikolle, vaan mp-parkin asvaltille. Märkä ruohikko on nimittäin aika liukasta takapyörän alla, niin halusin varmistaa sujuvan pois pääsyn alueelta. Ja nurmialueelle johtavat polut olivat liejuisia.

Kauniita jenkkejä, japseja ja eurooppalaisia oli taas paljon, muttei 3000:tta, kuten joskus. Yleisöä kyllä oli tuhansia ja palvelut ja järjestelyt toimivat hyvin.

 

HD Panhead oli laitettu hienoksi, huomion kiinnitti ensiövedon hihna, jonka suojaksi oli muotoiltu ketju. Alun perin pyörä lienee 50-luvun lopulta.

 

Dodge Charger on tyylikkäimpiä muskeliautoja 1960-70-luvun taitteesta.

 

Buick on aitoa 1950-lukua.

 

Mercedes-Benz SL560 on kai Amerikan-malli, koska tietääkseni Euroopassa oli vain enintään 5 litran V8-moottori tarjolla eli SL500.

 

Plymouth Barracuda noin vuosimalli 1966 muistuttaa takaa ja sivulta aiempaa harrasteautoani, ”Euroopan Barracudaa” eli Sunbeam Alpine GT:tä. Oma Alpineni Fastback oli vm. 1971. Nuo roiskeläpätkin olivat samat, tosin Sunbeamin moottori oli 1,75 litran rivinelonen.

 

Desoto Firedome, takana Plymouth Fury.

 

MB SL350 Coupe on väliltä 1971-81.

 

Bloggari Tommi ja reipas ratsuni BMW K1200S. Huomaa uusi lippalakki sateen suojaksi.

Forssan tapahtumassa sade hieman hankaloitti kuvaamista, joten panin vain yhden lyhyen videon YouTubeen, se on täällä Motoblogi-kanavallani.