Vuosi sitten kirjoitin edellisen kerran Distinguished Gentleman’s Ride -tapahtumasta. Juttu on luettavissa täällä. Tämän juttuni lopussa on linkki videooni vuoden 2023 paraatista.
”Arvostettujen herrasmiesten” ja hienojen naisten ajo on lähtöisin Sydneystä, Australiasta, ja tapahtuman kansainvälinen verkko-osoite tilastoineen on täällä. Suomen-tapahtumalla on Facebookissa oma sivunsa. Kyseessä on hyväntekeväisyyskampanja miesten terveyden edistämiseksi ja tutkimiseksi kohteena erityisesti miesten yleisin syöpä, eturauhassyöpä, sekä mielenterveys.
Alun perin törmäsin Gentleman’s Rideen, kun olin ollut mukana Movember– eli Moustache + November -tapahtumassa edistämässä samoja hyviä asioita. Kasvatin myös parina vuonna kuukauden aikana törkeät viikset, kuten Movemberiin kuuluu. Myös Movember on lähtöisin Australiasta.
Lyhenteellä DGR tunnettu tapahtuma kerää yhteen samana päivänä valtavan määrän, tänä vuonna 107 000 klassikko- ja vintage-motoristia 893 kaupungissa 107 maassa. Kaiken malliset prätkät, skootterit ja asusteet olivat toki tervetulleita. Itse pukeuduin viime vuonna tavallisiin motoristiasuihin eli vedenkestäviin kuituvaatteisiin, mutta tänä vuonna panostin hieman myös pukeutumiseen, kun olin mukana nyt jo kolmatta kertaa.
Yläosaksi panin kotona ylle 1980-luvun mustan prätkämallisen nahkatakin, ja sen alle puin valkoisen kauluspaidan ja Käärijän-vihreän kuviollisen solmion. Takin vaihdoin kokoontumispaikan eli Mad Barber’sin edustalla 1980- tai 90-luvun keltaiseen ruutubleiseriin. Monilla muillakin oli hassu bleiseri tai liivi ja solmio tai rusetti yllä. Olin ollut paikalla ehkä 15 sekuntia, kun olin jo vilkkaassa keskustelussa muiden kanssa, vaikka en ketään sen paremmin tuntenutkaan. Aiemmilta kerroilta oli vain kasvotuttuja. Järjestäjä Juhani oli taas nähnyt paljon vaivaa tilaisuuden eteen ja otti tulijat lämpimästi vastaan.
Onneksi tänäkin vuonna sää suosi, ja lämpöä oli rannikon 16 asteesta Pohjois-Helsingin noin 21 asteeseen. Hyvin siis tarkeni ajaa vaikka takki auki. Tweed-takit ja muut vermeet kiinnittivät kivasti huomiota kaupungilla, vaikka DGR ei mikään kovin tunnettu tapahtuma Suomessa olekaan.
Yksi DGR:n sponsoreista on Triumph, jolla on valikoimissa paljon scrambler- ym. tyyppisiä pyöriä, ja merkin haltijoita oli myös Helsingin ajossa. Enimmäkseen pyörät olivat muita brittipyöriä, tosin BMW:n boksereita oli eniten ja jonkin verran japanilaisia, italialaisia ja amerikkalaisia kaksipyöräisiä.
Mad Barber’s tarjosi kahvit ja croissantit ennen paraatiin lähtöä, ja kello 13 maissa kuuntelimme järjestäjien turva- ja reittiohjeet ajoa varten. Edessä ja perässä ajoi järjestäjien edustaja. Koska Helsinki on täynnä rakennustyömaita ja rouhittua asvalttia päällystystä varten sekä rutkasti liikennevaloja ja liikenneympyröitä, muodostelmamme pätki välillä. Muutaman kerran jonon edessä ajava pystyi pysähtymään ja odottamaan takaa tulevia sekä keräämään noin 30-40 pyörän joukon taas yhdeksi pötköksi. Itsekin menin jossain katkenneessa kohtaa keulaan, jotta pysyimme reitillä.
Paraati kulki Lönnrotinkadulta Hietalahden kautta Hernesaaren Löyly-saunalle, sieltä Kaivopuiston Carusel- ja Ursula-kahviloiden ohi Olympiaterminaalin vieritse Etelärantaan, josta välipysähdykselle Senaatintorille. Siellä pyörät ajettiin parkkiin tuomiokirkon portaiden alapäähän, jossa oli noin 20 minuutin verran aikaa kuvata ja jutella muiden ajajien kanssa. Myös turisteja tuli kyselemään ja kommentoimaan pyöriämme ja asujamme, ja saimme muutenkin tukea ja peukutusta katujen varsilla.
Senaatintorilta muodostelma jatkoi ajoa Unioninkatua Kruununhakaan, josta päävartion ohi Pohjois-Espalle ja uudestaan Lönnrotia Kamppiin ja Töölöön. Sieltä moottoripyörät liukuivat hiljakseen Helsinginkatua Sturenkadun kautta Vallilan siirtolapuutarhalle. Siellä oli vielä mahdollisuus keskustella ja nauttia kahvilan virvokkeista. Itse söin suklaajäätelöpuikon.
Mielestäni Distinguished Gentleman’s Ride oli taas hyvin järjestetty, sää suosi ja reitti oli hyvin mietitty läpi kauneimman Etelä-Helsingin. Katujen varsia reunustivat Suomen liputkin, kun samalla oli kaatuneiden muistopäivä. Ehkä ensi vuonna taas nähdään? Sitä odotellessa tässä on lupaamani video DGR 2023 Helsinki -tapahtumasta. Joukossa on myös useita still-kuvia päivästä. Videon kesto on noin kahdeksan minuuttia.
Motoblogi 