MP19-messut

Bloggaaja ja Yamaha MT10SP.

Kevät on sen verran pitkällä, että Helsingin moottoripyörämessut ovat tänä viikonloppuna. Tämä vuosi onkin 11. kerta putkeen, kun kävin näillä messuilla eli vuodesta 2009 lähtien siellä on tullut uskollisesti käytyä.

Aiemmista messuista olen kirjoittanut blogiini vuodesta 2017 alkaen, tässä artikkelien linkit uusimmasta vanhimpaan.

MP18-messuilla 7.2.2018

Moottoripyörämessut 2017 2/2 15.2.2017

Moottoripyörämessut 2017 1/2 5.2.2017

Moottoripyörämessut ovella 27.1.2017

Kun nyt katsoo ulos, niin ajokausi tuntuu olevan todella kaukana. Lunta on Helsingissä noin 45 cm ja lisää on pyryttämässä ennusteen mukaan huomenna. Silti MP-messujen ajankohta on hyvä, kun talven selkä on melkein jo taittunut ja valoa kohti mennään. Joka vuosi Messukeskuksessa käy noin 60 000 motoristia ja hengailijaa näillä messuilla.

Tällä kertaa olin ostanut lipun jo marraskuussa netistä, kun sen sai kympillä. Normaalihinta ovelta on 20 €. Olin ovella tulostamani lipun kanssa, mutta QR-koodi ei kelvannutkaan lukijalle, vaan minut ohjattiin lipunmyyjälle, joka taas ei osannut neuvoa, mitä lipun kanssa tehdään. Hän sentään ohjasi minut taas ihan eri puolelle aulaa, josta ystävällinen rouva päästi minut vihdoin sisään.

Narikan hinta oli noussut 50 % eli se oli nyt 3 euroa. Sisään päästyä jo helpotti, kun näki yleisömassat ja lukuisat kaksipyöräiset.

Ensin katsastin uutuudet ja muut uudet pyörät. Muutama kiinnitti sen verran huomiota, että osaan niistä pitää palata keväämmällä koeajon kanssa. Esimerkiksi Husqvarna Vitpilen 701 on kauniisti muotoiltu, yksisylinterinen keskikokopyörä. Siitä en ottanut kuvaa, mutta ”isolohkon” uuden Bemarin, R1250RS:n kuvasin eri suunnilta. Perinteinen 1200-kuutioinen kaksisylinterinen bokseri on tälle kaudelle isontunut 50 kuutiolla. Uudet teholukemat ovat 136 hevosvoimaa ja vääntöä 143 Nm.

 

BMW R1250RS oli saanut myös lisävarusteiset, alumiiniset venttiilinkopat.

 

Ducati Panigale 1100 V4 ja joku neito.

Panigalen muotoilija on ollut tehtäviensä tasalla eikä myöskään insinööriosastolla ole laiskoteltu. Tehoa on 214 hevosvoimaa ja tehoputkella kuulemma 226.

 

Ducati Diavel 1260.

Uusi Diavel on entistä isompi ja olen aina tykännyt sen väännökkäästä moottorista ja upeasta takavanteesta. Yksityiskohdilla on väliä.

Suzuki Katana oli 1980-luvulla jonkinlainen superien super. Jossain auto- tai mp-lehdessä otsikoitiin sen ensiesittelyssä legendaarisesti: ”Hätänen Katana”. Nyt siitä on tullut ihan uusi painos. Käytännössä sama 1000 kuution ja 150 hevosvoiman moottori näyttää olevan monessa muussakin uudessa Suzukissa, joten ihan vanhalle maineelle ei ole ehkä katetta. Vanhasta hyvästä harmaasta väristä on luovuttu, ainakin esillä ollut malli oli synkän musta. Netissä on kyllä kuvia harmaastakin mallista. Mutta kerron lisää, kun koeajo on tehty. 

 

Edessä uusi, takana vanha Suzuki GSX1100S Katana.

 

Indian FTR 1200.

FTR 1200 on upeimpia uusia customeja niiden ystäville. Cruisailuun sopivaan vehkeeseen täytyy myös tutustua tarkemmin.

 

Tommi ja Yamaha MT10SP, jossa on säädettävä jousitus.

MT10:iä voisi testata uudestaan, se on kevyt ja varsin pirteä ilmestys ihan asiallisella moottorilla.

Tässä yksi Honda.

 

 

Kawasaki Ninja H2 SX SE.

Hurjimpia teholukuja messuilla taisivat olla Kawasaki H2:n yli 200 hv, joidenkin tietojen mukaan jossain versiossa jopa paljonkin yli. Kyllä alkaa riittää.

 

Honda CB750 Tuutti ja sivuvaunu.

Yllä oleva sivuvaunu-Honda ja monta muuta kaunista yksilöä oli Japsistarojen osastolla. Samassa hallissa oli myös paljon rakenneltuja pyöriä. Sen sijaan myytäviä, käytettyjä pyöriä oli tällä kertaa tosi vähän.

 

Jarno Saarinen -nukke ja Yamaha TD250, jolla Jarno voitti pronssia TT-maailmanmestaruussarjassa.

Muutama tunti messuilla sai pään pyörälle, vaikka tälläkään kertaa en viitsinyt kokeilla sinänsä hyvää ideaa, asvaltoitua sisäkoeajorataa. Ohessa kuitenkin video siitä, joka on nyt YouTube-kanavallani.

 

 

 

 

 

 

MP18-messuilla

Honda GL 1800 Gold Wing

Moottoripyörämessut pidettiin taas Helsingissä 2.-4.2.2018. Vuodesta 2009 lähtien olen ollut joka vuosi paikalla, niin nytkin. Tunnelmia messuilta on tällä YouTube-videollani.

Jonkinlainen kevään aloitus messuista on muodostunut, vaikka edellisenä päivänä voimakas lumipyry toi Helsinkiin parikymmentä senttiä lunta. Mutta keväthän on henkinen olotila, vähän kuin Suomen kesäkin monta kertaa.

Mitä messuilla voi tehdä? Katsoa ja hypistellä mm.:

• uusia moottoripyöriä
• vaihtopyöriä
• kypäriä, saappaita, ajovaatteita ym. mp-tarvikkeita
• paitoja, työkaluja jne.
• leluja ja lehtiä.

Sen lisäksi voi ihmetellä

• ajosimulaattoreita
• vakuutustarjouksia
• moottoripyöriä 600 metrin sisäkoeajoradalla
• Miss MP -tyttöjä
• surmanajoa teräspallossa
• rakennettuja pyöriä.

Itselle tärkeintä ovat aina olleet uudet pyörämallit, niin tänäkin vuonna. Tottakai muukin tarjonta tuli katsastettua ja käytetytkin pyörät käytyä läpi. Messut on niin laaja tapahtuma, että neljä tuntia meni hurauksessa, vaikken edes koeajoja tai simulaattoreita ehtinyt kokeilla.

Tärkein mitä halusin nähdä, oli uusi Honda GL 1800 Gold Wing. Sama oli mielessä aika monella muullakin, koska ko. pyörän kuvaaminen ei meinannut onnistua sitten millään. Aina oli hirveä härdelli ihmisiä edessä.

Uusikin Gold Wing on massiivinen kokonaisuus.

GL:n ohjaamo on automaisen runsas nappuloineen ja pylpyröineen.

Uudessa Gold Wingissä on 1800-kuutioinen kuutosbokseri ja paljon uutta airbagia myöten. Jousitus on sähkösäätöinen ja malli on keventynyt kymmenillä kiloilla. Siroksi GL:ää ei voi kutsua, mutta kyllä rönsyjen karsiminen on tehnyt hyvää muotoilulle ja käytettävyydelle.

Uusi GL 1800 Gold Wing on hieno tuote.

Pitkään matka-ajoon Gold Wingillä ei paljon kilpailijoita ole. Varsinkin kaksi päällä ja tavarat mukana ajettavaksi se on hyvä valinta, jos 49 990 € hinta ei kirpaise. Vaihteisto on DCT eli portaaton automaatti, kytkinkahvaa ei siis ole. Pakki luonnollisesti on.

Yksi kova, kilpaileva tuote on BMW:n osastolla ensiesittelyssä ollut K1600 Grand America. Siinä on ”vain” 1600-kuutioinen rivikuutoskone, mutta BMW:n tapaan se on silti tehokkaampi (160 hevosvoimaa versus Hondan 125) ja voimakkaampi (BMW:ssä vääntöä on 175 Nm, Hondassa 170).

BMW K1600 Grand America perustuu Baggeriin.

Molempien paino liikkuu luokassa 360-385 kg eli ne eivät ole mitään keijukaisia. Myös BMW:ssä on peruutusvaihde, mutta vaihteisto on muuten tavallisempi kuusivaihteinen eli kytkinkin on. BMW:n hinta on perusvarustein noin 39 000 € paikkeilla.

Triumph Tiger 1200

Ihan ensimmäisenä messuilla juttelin itse asiassa uudesta Tiger 1200:sta Triumphin osastolla. Komeasti varusteltu iso enduro on kardaanivetoinen ja kilpailee vielä tehokkaampana mm. BMW R1200GS:n kanssa. Myös KTM:n 1290 Super Duke ja Adventure kilpailevat kovasti uuden Triumphin kanssa, mutta voittavat Triumphin tehossa. Pääsisipä isoa Tigeria koeajamaan kesällä.

Yamaha 850 Niken

MP18-messujen omituisimpia ratkaisuja oli Yamahan kolmipyöräinen, 850-kuutioinen rivikolmonen, jossa on kaksi kallistuvaa etupyörää. Hauskan näköistä peliä voisi olla sitäkin kiva kesällä koeajaa. Niken ei ehkä edusta mp-maailman tulevaisuutta, mutta pitää nostaa hattua suunnittelijoille, kun ovat onnistuneet luomaan jotain ihan uutta.

Benelli Sei 750

Veteraanipyörien joukossa silmiin osui harvinaisuus, josta en ole kuullut aiemmin. Rivikuutonen Benelli 1970-luvulta oli varustettu 2×3 pakoputkilla ja se on aikamoinen superpyörä ollut varmasti aikoinaan. Tämä yksilö oli upeasti entistetty.

Kawasaki Z900RS

Kawasakin osastolla oli ihan uusi, mutta retrotyylinen Z900RS, joka varsinkin ruskea-punaisena oli ihan kuin paluu leveälahkeisten vuosikymmenelle. Komea naku.

Honda CBX1000

Hondan paremmin tunnettu vastaus 1970-luvun Benellille oli Japsistarojen osastolla: ränttätänttä eli ilmajäähdytteinen, rivikuutonen CBX1000. Super.

Valvoline-beibeillä oli hienot korot.

Suzuki-tyttöjä ja jokin pyörä.

Suzuki ehkä GSX1000R ja Bike-neito.

Honda CBR1000 Fireblade tai jokin sellainen.

Messuilla oli kiva miettiä, että ensi kuun jälkeen on jo huhtikuu ja viimeistään silloin tämä blogi palaa oikeiden ajojen merkeissä. Kaikkiaan MP18-messuilla muuten kävi Messukeskuksessa 59 000 ihmistä.

Viime kuussa latailin kesällä ostettua akkuani ja ainakin kerran se pitää vielä tehdä ennen kuin ajokausi starttaa maalis-huhtikuun taitteessa. Yritän tällä saada akun kestoa pidennettyä, kun viimeksi ostamani BMW:n alkuperäisakku ei kestänyt kuin yhden kesän. Katsotaan, kuinka Motonetin tarvikeakulle käy.

Kevättä odotellessa tilaa YouTube-kanavani ja katso sieltä viime vuoden videoitani, kanava on myös nimeltään Motoblogi.

Moottoripyörämessut 2017 2/2

 

BMW R100 Scrambler on kauniisti entisöity, kuutioita on siis 1000.

Muutama päivä sitten kirjoitin ensimmäisen raportin tämän vuoden MP17-messuilta ja tässä on nyt lupaamani jälkimmäinen.

Helsingin moottoripyörämessut vetivät Messukeskukseen taas huimat määrät yleisöä eli noin 59 000 henkeä. Kyseessä ovat lajissaan Pohjois-Euroopan suurimmat messut. Hyviä syitä, miksi messuille kannattaa mennä, listasin jo tuossa 5.2.2017 julkaisussa.

 

 

Indian Scout ja sen esittelijä.

Tänä vuonna moottoripyörämessuilla puhutti varsinkin hallituksen suunnittelema uusi mp- ja venevero. Olen lähettänyt veroa vastustavan viestin myös muun muassa valtiovarainministeriöön, mutta tässä lyhyesti moottoripyöräveroa vastustavia argumentteja.

 

• keskiverto moottoripyörä on arvoltaan ehkä 2000 €, joten siihen uusi, vuotuinen 150 € vero on varsin kohtuuton
• rekisterissä oleva auto maksaa keskimäärin ehkä 20 000 € ja autoilla ajetaan yleensä koko vuosi, joten 4-5 kuukauden ajoaikana mp-vero olisi jopa yli 20-kertainen auton vuosittaiseen veroon nähden eli erittäin epäreilu
• moottoripyöriä pitäisi päin vastoin suosia liikenteessä, koska yleensä ne kuluttavat ja päästävät saasteita vähemmän ja vievät pysäköidessä vähemmän tilaa kuin autot
• mp:t vähentävät myös ruuhkia
• monille mp on työmatkaväline ja siitä on ihan tarpeeksi maksettu veroja jo hankittaessa, on vakuutus-, polttoaine- ja arvonlisäverot ym.

Argumentteja veroa vastaan on paljon, mutta jos nyt saman summan haluaisi kerätä valtiolle, niin se on erittäin helppo tehdä pienellä polttoaineveron korotuksella. Se ei tarvitse uusia järjestelmiä ja se kohdistuu suoraan kulutukseen, ei epäreilusti omistamiseen.

Olen itse sekä motoristi, autoilija, kävelijä, pyöräilijä, rullaluistelija että joukkoliikenteen käyttäjä, joten eiköhän yritetä ymmärtää toisiamme siellä liikenteessä hieman paremmin. Tämä koskee myös liikkumismuotojen verotusta.

Tätä kirjoittaessani tuli juuri tviitti, että mp- ja veneveroja ei tulekaan, mikä on järjen voitto. Moottoripyöriä ehdittiin Suomessa poistaa rekisteristä viime vuoden lopussa jo noin 97 000 asian johdosta.

 

Retro naku Honda CB1100. Eikö näitäkin kuljettajia olisi kivampi katsoa liikenteessä kuin ruosteisia autoja?

 

Ducati 1299 Panigale edusti superpyöriä ja selkeitä linjoja.

 

Kawasaki Ninja H2:ssa on mekaaninen ahdin.

 

Kawasaki Versys 1000:sta on nyt tämmöinenkin väri saatavilla.

 

BMW R1200RT edestä.

BMW:n osastolla oli tämän postauksen kansikuvan R100:n lisäksi myös mm. ylläoleva R1200RT ihan ehjänä. Samanlainen tuote oli osin purettuna Tekniikan Maailman osastolla, jossa se oli näytteillä sen jälkeen, kun sillä oli ajettu 40 000 kilometrin käyttötesti. Juttelin toimittaja Anssin kanssa ja samanlaisia havaintoja kuin TM:n testissä olen itsekin RT:stä tehnyt.

Kun pari vuotta sitten koeajoin sitä, niin vilkkunuppi hajosi käteen. Pyörää palauttaessani ilmoitin siitä pyöräliikkeelle ja sama materiaalien heikkous on siis jatkunut. Outoa tuon hintaluokan laitteelle, vaikka muuten RT on maailman parhaita touring-pyöriä.

 

Moto Guzzi Eldorado 1400.

 

Moto Guzzi MGX-21 Flying Fortress 1400 on ”bagger”. Tämän voisi koejaa jossain välissä.

Seuraavaksi odotankin jo, että pääsen käynnistämään keväällä oman pyöräni ja kirjoittamaan ensimmäisistä kilometreistä – tai ilometreistä. Puolentoista kuukauden sisällä sen pitäisi tapahtua. Päivitän jossain vaiheessa taas jotain uutta tai vanhaa myös YouTube-kanavalleni Moto Blogi, pysy kuulolla!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Moottoripyörämessut 2017 1/2

 

Suzuki GSX1000R ja mimmit.

Kevät on jo niin pitkällä, että MP17- eli Helsingin moottoripyörämessut olivat tänä viikonloppuna Pasilan Messukeskuksessa. Kyseessähän ovat Pohjois-Euroopan suurimmat alan messut, jotka viime vuonnakin vetivät 60 000 kävijää viikonlopun aikana.

Jos ei ole koskaan ko. messuilla käynyt, niin on monia syitä, miksi kannattaa mennä:

• näkee ja voi koeistua uusia pyöriä, jopa uutuuksia
• tapaa samanhenkisiä motoristeja
• voi ihailla taidolla rakennettuja retro- ja vintagepyöriä
• pystyy koeajamaan pyöriä sisätiloissa asvaltilla
• saa ostettua uusia tai käytettyjä ajovarusteita
• kykenee miettimään mp-matkakohteita maailmalla
• saa vakuutuksista hyviä tarjouksia
• tuurilla voi voittaa jossain arvonnassa
• kuulee kivoista kokoontumispaikoista kesäksi
• löytää pyöräänsä monenlaisia tarvikeosia
• kuulee livemusiikkia
• pääsee seuraamaan Miss MP:n valintaa
• huomaa kuinka lähellä kevät jo on.

Edellisestä listasta melkein kaikkea on tullut kokeiltua, mutta koeajoihin en tänäkään vuonna viitsinyt lähteä. Teen koeajot mieluummin ulkona liikenteen seassa, jossa pyörästä saa paremman käsityksen. Keväällä tulee taas mm. iso koeajopäivä 2.6., johon yritän ehtiä mukaan.

Sinänsä on hauska keksintö, että Messukeskus tarjoaa 500 metriä pitkän oikean asvalttiradan koeajajille nyt toista vuotta peräkkäin. Toki minäkin kävin katselemassa muiden koeajoja, mutta en viitsinyt jäädä itse kokeilemaan.

Messukeskukselle muuten on annettava miinus maailman typerimmästä tv-mainoksesta, jossa ärsyttävä piipitys säesti MP17-mainosta. Mainostoimistona en käyttäisi sitä minkäänlaisena referenssinä.

 

Indian Scout on valmistajan siisteimpiä luomuksia.

Olen muuten aloittanut oman YouTube-kanavan tekemisen eli sitä voi seurata osoitteessa https://www.youtube.com/channel/UCRQedbQjrtB6_6Fk6KM246A. Siellä on mm. pieni filmin pätkä alla olevasta Kawasakista.

 

Kawasaki Z1000SX oli kahden värisenä esillä.

 

Klassinen Tuutti eli Honda CB750 1970-luvulta.

Retropyöriä en saanut tänä vuonna juuri kuvattua, kun kännykän kamera alkoi temppuilla enkä saanut loppuiltapäivästä sitä enää toimimaan. Siksi myös videoita on aika vähän YouTubessani, kun mukanani messuilla ei painosyistä ollut parempaa kameraa.

 

Lopuksi hauska sheriffi-mallin Harley-Davidson.

Kirjoitan lähiaikoina vielä toisen postauksen MP17-näyttelystä, koska nähtävää siellä oli taas tosi paljon.

 

 

 

 

 

 

 

Moottoripyörämessut ovella

Viime syksyn viimeisessä kirjoituksessani lupasin palata taas blogiini, kun MP17- eli moottoripyörämessut Helsingin Messukeskuksessa ovat tulossa. Nyt on se aika.

MP17-messut alkavat viikon päästä ja raportoin niiden annista, mutta tällä kertaa keskityn muutamiin aiempien vuosien messuihin, jolloin en ollut vielä perustanut tätä blogiani.

Honda CRF1000L Africa Twin oli ensiesittelyssä viehättävässä seurassa.

Kuvan Africa Twiniä koeajoin viime keväänä ja kirjoitin siitä blogissani. Tuote on kova kilpailija mm. BMW S1000XR:lle.

Yleisö tutkaili Hondaa sillä silmällä, sehän sopii varsinkin maaseutuoloihin erinomaisesti ja totta kai myös kaupunkiin.

Hondan osastolla oli myös tällainen bagger.

Suzuki GSX-R:ssä on nykyään Brembon jarrut eli kehitystä on tapahtunut.

Bloggari itse ja BMW K1600GTL. Ihan mahtipyörä.

Moottoripyörämessuilla itselläni päätarkoitus on fiilistellä kevättä ja tutkailla uusia pyöriä, mutta Helsingin messut ovat laajat ja tarjolla on myös vaihtopyöriä mm. Nettimoton osastolla, rakennettuja pyöriä, koeajoja oikealla asvaltilla sisätiloissa (!), tarvikkeita ja varusteita, tietoa mp-matkoista ym.

Vaihtopyörät käyn aina päällisin puolin läpi ja vaikken itse mikään pyöränrakentaja nykyään olekaan, niin muiden kätten jälkiä pitää käydä katsomassa. Yhdessä hallissa on aina vaikuttava kokoelma kaikenlaista hauskaa, kuten alla oleva puinen prätkä. On siinä saanut sorvata ja jyrsiä.

Mohawk on puusta, huomaa myös kypärä ja männät. Hienoa työtä.

Vanhaa saksalaista tuotantoa edusti mm. 600-kuutioinen sivuvaunullinen BMW R60 vm. 1966.

Vuonna 2014 messuilla oli monenlaista kivaa mm. Ducatilla ja MV Agustalla. Huikea F4 tuottaa 195 hevosvoimaa, alla.

MV Agusta F4 ja putket.

Ducati oli haalinut näyttävät naiset osastolleen satuloihin ja myös pyörissä riitti tavallista enemmän nähtävää. Paikalla oli nimittäin tietääkseni maailman kallein vakiopyörä, noin 95 000 € maksava 1199 Superleggera.

Ducati 1199, Viivi Pumpanen oikealla ja satulassa Miss MP -ehdokas. Viivi on prätkämimmejä eli ajaa itsekin.

 

Pienempi, 899 Panigale.

 

Ducati 1199 Superleggera, 200 hv, 134 Nm ja huiman vähän painoa, 155 kg.

 

Tämä taitaa olla Monster enkä nyt tarkoita satulassa olijaa.

 

Hondan retro CB1100.

 

Honda CB125K5.

Entisöityjen osastolla oli v. 2014 yllä oleva CB125 K5 1970-luvulta. Ensimmäinen oma pyöräni oli tuollainen, mutta punainen. Se oli rauhallinen peli, mutta pidin nelitahtimoottorista ja sähköstartista. Tosin 6 voltin sähköjärjestelmä oli sen verran heikko, että joskus se piti potkia polkimesta käyntiin. Klassisen kaunista muotoilua ja nostalgiaa.

 

Hondan uusien osastolla oli myös tällainen tykki.

 

BMW K1600GTL -maantieristeilijän navigaattori on automaisen hienosti integroitu.

 

Porsche 911 Turbo S sopii suorituskykynsä puolesta kyllä mp-messuille. Hintaa taisi olla noin 330 000 €.

 

Tämä kurvikas takapyörä sopii hyvin tähän peliin.

 

Tätä ei tarvitse pestä ja vahata joka sateen jälkeen.

 

Jupiter oli saanut ihan ansaitusti palkintoja.

 

Kawasaki ZZR1400 on aikamoinen maantieohjus.

Eli 3.2.2017 alkavat tämän vuoden messut ja niistä kerron seuraavassa postauksessa lisää.